Terttu oli tavallinen nuori suomalaisnainen, iältään 22v. Terttu oli jo pidemmän aikaa ollut hieman hukassa ja tylsistynyt elämäänsä, johon ei kuulunut poikaystävää eikä harrastuksia. Tertulla oli ollut vain kymmenen vuoden ajan pieni suloinen villakoira, kunnes aika jätti ja Terttu jäi ypöyksin pieneen yksiöönsä. Hänellä oli toki ollut ystäviä, mutta välit koulukavereihin olivat jo jääneet ja viileentyneet ajan kanssa. Hän oli tehnyt monenlaisia työkeikkoja, oli ollut puhelinmyyjänä, kaupan kassana ja urheilukaupassa. Missään hän ei voinut sanoa viihtyneensä tai kokeneensa oloaan kodikkaaksi, ei enää edes omassa kodissaan, joka oli tyhjä. Yhden kerran hän sai mukamas parhaan idean ja hän myi kaikki huonekalunsa pois halvalla netissä. Sen hetken aikaa hän mietti mitä rahoilla tekisi, kunnes kuuli että hänen vanhempansa suosittelivat hänelle lomamatkaa. Terttua piristämään.
Hän ei ollut koskaan käynyt Tallinnaa pidemmällä, hän ei ollut edes ajatellut että uskaltaisi koskaan pidemmälle lähteä saati että vielä yksin! mutta Terttu päätti kerrankin repäistä ja lähteä nauttimaan auringosta. Oli kovin sateista ja viileää. Sääennustus ennusti jälleen pilvistä ja sateista, se masensi lisää. Miehiä hän ei ollut juurikaan päässyt tapailemaan, koska hän oli hyvin huomaamattoman oloinen ja ujo. Terttu avasi netin ja katsoi lomamatkatarjoukset, pian hän huomasikin että matka Turkin Alanyaan maksaisi vain 260e ja lähtö olisi jo kolmen päivän päästä. Mikä iloinen yllätys! Terttu ajatteli. Sitten hän perääntyi ja mietti uskaltaisiko hän kumminkaan lähteä? sitten hän ajatteli että katuisi vielä kiikkustuolissakin sitä jos ei uskaltaisi lähteä ja niinpä Terttu varasi matkan.
Hän ei tiennyt yhtään mitä matkalle tulisi ottaa mukaan, eihän hänellä ollut edes kesävaatteita. Hän oli lähes koko ikänsä talsinut samassa tuulipuvussa ja lenkkareissa. Hänelle tuli kiire rynnätä kauppaan katsomaan josko löytyisi loma-asuja. Mutta mitään ei löytynyt, kauppa olikin vain täynnä juhlavaatteita muistuttavia asuja ja t-paitoja, joista oli vaikea valita mieluista ja sopivaa. Terttu suunnisti kirpputorille josta hän teki kuin tekikin pari huippuedullista ja hyvää löytöä, nyt hän sai pakattua matkalaukkunsa, jonka hän löysi myös kirpputorilta. Hän soitti vanhemmilleen ja kertoi rohkeasta teostaan, hän pääsisi vihdoin aurinkoon! vanhemmat olivat iloisia hänen puolestaan ja toivottivat hyvää matkaa. Lentokoneessa Terttu ei oikein ymmärtänyt mitään, hän ei pelännyt mutta ei ollut suuna päänä ilostakaan, kuten jotkut toiset matkustajat.
Kone laskeutui ja oli aika turistibussimatkalle Alanyaan. Terttu ihaili maisemia ja pian hän näki myös rantaa ja palmuja. Hän tunsi olevansa jonkin elokuvan kuvauksissa, niin ihmeellistä se oli. Kello soi aikaisin aamulla, Terttu oli niin tottunut laittamaan kellon aikaisin soimaan töiden takia. Hän suunnisti hotellin aamupalalle ja nautti kiireettömästä, vapaasta olostaan. Hetken aikaa hän tunsi itsensä perhoseksi joka liihotti kohti aurinkoista paratiisia. Aamupalalla hän söi jugurttia, leipää, omenan ja muroja. Hän kiitti aamupalasta ja päätti suunnata matkansa tutkimaan kaupunkia ja rantaa. Hän tarkisti olivatko bikinit varmasti tulleet mukaan laukkuun, hän kun ei ollut varma löytäisikö hän juuri omaa kokoaan kaupungista. Keltaiset bikinit löytyivät hetken etsimisen jälkeen ja Terttu laittoi bikinien päälle kevyen viininpunaisen rantamekon, jonka hän oli löytänyt kirpputorilta.
Meri kimmelsi kauniin sinisenä ja vesi oli ihmeellisen kirkasta ja läpinäkyvää. Hän hymyili ja kävi uimassa. Sitten hän huomasi unohtaneensa aurinkorasvan ja pelkäsi palavansa, hän meni varjoon. Varjoisalla paikalla oli yksin paikallinen tummasilmäinen mies joka oli suurinpiirtein saman ikäinen kuin Terttu. Mies hymyili ja mittaili häntä päästä varpaisiin. Terttu meinasi saada pakokauhukohtauksen ja pelkäsi että mies alkaisi nimitellä häntä, hän kun ei ollut tottunut eikä tiennyt mitä se arvioiva katse oikein merkkasi. Niinpä hän siirtyi sivummas, mutta muisti kumminkin että nyt hän oli ulkomailla ja tavat saattaisivat olla eri kuin Suomessa.
Yhtäkkiä mies tuli lähemmäs häntä ja alkoi jutella englanniksi. Mies kehui häntä kauniiksi, Terttu punastui kukaan ei ollut koskaan kehunut häntä kauniiksi, korkeintaan nätiksi joskus lapsena eli kymmenen vuotta sitten. Mies huomasi Tertun tulipunaisena punoittavan ihon ja kysyi saisiko hän antaa aurinkovoiteensa. Punastellen Terttu lainasi aurinkovoidetta. Mies tuli yhä lähemmäs ja hymyili niin valloittavasti kuin ikinä voi, miehellä oli vitivalkoiset hampaat. Terttu ei edes muistanut milloin hän oli itse viimeksi käynyt hammaslääkärissä saati kampaajalla ja sitä ajatellessa hän punastui lisää. Pian mies kysyi mistä maasta Terttu oli kotoisin ja mies kertoi oitis että hänen serkkunsa on naimisissa suomalaisen naisen kanssa, niinpä heillä riitti juteltavaa. Mies oli koko ajan kohtelias, vaikka hän istuikin aivan liian lähellä, Terttu ajatteli ja siirtyi kauemmas. Mies halusi tarjota Tertulle siiderin ja Terttu valitsi rantabaarista pina colada juoman. He nauroivat onnellisena auringon paahteessa. Terttu halusi mennä vielä mereen viilentymään ja mies seurasi perässä.
Pian he polskivat kuin kalat niin että vesi roiskui muiden turistien niskaan ja molemmat nauroivat kovaa. Yhtäkkiä laineiden roiskeessa mies tarttui Terttuun kiinni ja moiskautti ison pusun hänen poskelleen. Sen seurauksena Terttu vakavoitui eikä hän tiennyt pitäisikö itkeä vai nauraa, niinpä hän muuttui jälleen paloauton punaiseksi ja poistui merestä. Mies luuli että Terttu on niin uskonnollinen että hän suuttui pikkupususta ja miestä alkoi hävettää. Mies juoksi Tertun perään ja alkoi selittämään ettei tarkoittanut mitään pahaa ja sanoi ettei tekisi niin enää ikinä, ainakaan ilman lupaa. Mies kysyi Tertulta myös että pitikö hän häntä komeana vaiko iljettävänä. Mies kertoi ettei hänellä ollut koskaan ollut turistinaisia tyttöystävinä, aikaisemmat tyttöystävät olivat olleet turkkilaisia.
Terttu sai soperreltua että piti miestä ihan komeana mutta ei uskaltaisi luottaa ja oli muutenkin lähdössä pian pois takaisin Suomeen. Mies katsoi Terttua surullisena ja antoi hänelle numeronsa joka oli kirjoitettu rantabaarin kuittiin, ehkä he vielä jonain päivänä kohtaisivat jossain. "Älä unohda hauskaa hetkeämme ja kohtaamistamme!" mies sanoi ja hymyili. Terttu oli hotellissa salaa iloinen kohtaamastaan miehestä ja piti kuittia kuin aarretta. Terttu katsoi itseään hotellin peilistä, posket punoittivat yhä. Hän ei tiennyt säästäisikö miehen numeron vai ei ja miksi hän oli edes tutustunut mieheen viikon lomallaan. Ainakaan hän ei uskaltaisi kertoa asiasta kenellekään, tai hän nolostuisi uudelleen.
Terttu laittoi bikinit kuivumaan hotellin parvekkeen kuumuuteen. Hän kävi myös tilaamassa pirtelön jota nautti aikansa parvekkeella toisessa kerroksessa. Yhtäkkiä joku vislasi ja huusi alhaalla. Hän kurottautui katsomaan kuka viitsi meluta niin kovasti! ja alhaalla näkyi sama mies jonka kanssa hän oli aikaisemmin pitänyt hauskaa rannalla. Miten ihmeessä se oli mahdollista? pian selvisi että mies oli kysynyt Tertun nimeä hotellista ja koska hotellin työntekijä oli miehen sukulainen oli hän maininnut Tertun asuvan viikon juuri siinä hotellissa. Terttu oli päästänsä pyörällä, luultavasti myös saanut auringonpistoksen ja otettu siitä että hänet vihdoin ja viimein huomattiin! eihän kukaan lähes koskaan pyytänyt häntä Suomessa treffeille, eikä hän tiennyt miksi ei. Terttu kaivoi laukustaan sopivat vaatteet ja lähti ulos, jossa mies jo odotteli muikea hymy kasvoillaan ja komeana shortseissa ilman paitaa.
Mies viittoi Terttua tulemaan avoautonsa kyytiin, mutta Terttu epäröi eikä tiennyt suostuako vai eikö. Sitten Terttu ymmärsi ettei hän haluaisi olla jokin ylihelppo turistipimu jolle kaikki nauraisivat! koko Alanyan miehet ja suomalaiset miehet nauraisivat hänelle, Terttu oli jo kuulevinaan kuoroon yhtyvän naurunremakan korvissaan, juuri sellaisen jota myös kiusaajat harrastavat. Niinpä hän tyytyi vain vilkuttamaan miehelle ja käveli ohitse kovaa vauhtia. Mies säntäsi Tertun perään ja kysyi oliko hän taas tehnyt tai sanonut jotain väärin. Terttu sanoi ettei halunnut niin pian hypätä vieraan miehen autoin, hänhän ei edes tiennyt koko miehen nimeä! mies näytti hölmistyneeltä ja sanoi olevansa niin ihastunut ja tunteiden pyörteessä että oli unohtanut esittäytyä, mies kertoi nimekseen Emre. Terttu myös kysyi oliko avoauto Emren vai lainassa joltain esittelyä varten. Emre kertoi että auto oli hänen ja hän olisi halunnut vain ajeluttaa Terttua ympäri Alanyaa katsomaan linnan raunioita romanttisessa kuun valossa.
Terttu oli huonolla tuulella ja hän sanoi että he näkisivät ehkä illalla sattumalta, jos näkisivät ollenkaan. Emre poistui avoautolla huristellen. Terttu suuntasi kaupoille ja teki parit hyvät matkamuistolöydöt. Sitten hän sai peräänsä uuden ihailijan joka oli iältään 59v ja mies toimi jonkinlaisena basaarimyyjänä. Miehellä oli paksut mustat viikset ja pitkä musta tukka, päällään hänellä oli vanha kulahtanut khakinvihreä t-paita. Miehen ulkonäkö ei todellakaan ollut Tertulle mieleinen. Mies kaivoi jostain pöydän alta esiin läjän auringon kanssa kilpaa kimaltelevia rihkamakoruja ja sovitti yhtä kookasta sormusta Tertun sormeen. Hän ei todellakaan ihastunut koruihin eikä mieheen, mutta kauppias vain yritti puhua Tertun pyörryksiin ja lopulta kauppias kaivoi pöydän alta esiin myös vanhan kulahtaneen teepannun joka muistutti museon teepannua.
Siinä samalla mies alkoi keitellä kanelintuoksuista teetä hänelle, kysymättä mitään. Terttua alkoi suututtaa tapahtuma, hän tunsi jo itsensäkin kauppatavaraksi ja puheripulin jalkoihin jääväksi introvertiksi kunnes hän muisti että on ulkomailla ja nämä olisivat vain kulttuurieroja jotka täytyy nyt viikon ajan hyväksyä halusi tai ei. Terttu oli valikoivinaan sopivaa korua, mutta oikeasti hän ei pitänyt lähes mistään, eihän Terttu Suomessakaan omistanut juuri laisinkaan koruja.
Kauppias kaivoi jostain epämääräisestä korista esiin sormuksen jossa oli keskellä silmä, Terttu ei ymmärtänyt korusta mitään mutta hän piti korun väreistä. Kauppias alkoi kertoa tarinaa korun takaa että tämä silmä suojelisi häntä kaikelta pahalta kuten pahoilta ihmisiltä ja kateudelta. Terttu osti lopulta sormuksen ja läpikuultavan helmirannekorun, oikeastaan hän osti sormuksen vain siksi että pääsisi kauppiaasta vihdoin eroon. Teen juotuaan kauppias kätteli Terttua ja sujautti korupussiin vielä numeronsa silmää iskien. Terttu käveli kadulla ja vastaan tuli lukuisia turisteja. Terttu heitti rantaroskikseen kauppiaan numeron, ei hän ei todellakaan alkaisi suhteeseen yhdenkään vanhan kauppiaan kanssa! Hän kävi eräässä pienessä kahvilassa ostamassa herkullista tuoretta baklavaa ja turkkilaisia kakkuja. Sitten hän suuntasi takaisin hotellille herkuttelemaan ja yöpyi yksin hotellissa. Seuraavat päivät kuluivat samaan tapaan ja välillä Terttu kävi rannalla pitämässä hauskaa myös Emren kanssa, mutta aina hän muisti kieltäytyä läheisestä kanssakäymisestä ja päivä päivältä Emre alkoi arvostaa Terttua yhä enemmän. Eräänä iltana Terttu oli jälleen yksin hotellihuoneessa ja puhelin soi. Terttu vastasi puhelimeen ja Emrellä oli asiaa. Emre puhui rauhallisesti ja hitaasti, hän pyysi Terttua illalliselle, rennolle illalliselle ilman mitään sen kummempaa, hän lupasi. Terttu harkitsi hetken aikaa kunnes suostui ja alkoi valmistautumaan iltaan. Terttu ei ollut koskaan osannut meikata mutta nyt hän harkitsi laittavansa jotain hienoa päälle ja sujautti sormeensa silmäsormuksen.
Tällä välin Emre valmistautui iltaan suihkuttamalla muutaman kerran kanelin tuoksuista partavettä, ajamalla viikset ja käymällä kaupoilla. Tästä illasta tulisi vielä ikimuistoinen. Terttu lähti kohti illallispaikkaa epäröiden ja ujona, pian hän jo huomasikin Emren komean tumman varjon viininpunaisten ruusujen kera. Yhdessä he suuntasivat yhteen suosittuun allasbaariin. He tilasivat alkupaloja ja minttuteetä, ihaillen kauniisti valaistua uima-allasta. Turistit melusivat ympärillä, kunnes jokainen vähitellen poistui nukkumaan tai discoihin joissa oli enemmän menoa ja meininkiä. Emre tilasi Tertulle muutaman drinkin ja Terttu oli pienessä hiprakassa jo parin drinkin jälkeen. Emre olisi halunnut tanssia Tertun kanssa, mutta Terttu ei uskaltanut koska hän pelkäsi sotkeutuvansa omiin jalkoihinsa ja kaatavansa itsensä lisäksi myös Emren! ja sen lisäksi mukaan olisi voinut lähteä myös pöytäliina ja ties mitä! Emre pettyi hieman kun Terttu ei suostunut tanssimaan kuun valossa, mutta halailu sentään onnistui.
Alkuillan turkkilainen bilemusiikki oli vaihtunut klassiseen musiikkiin ja Terttu huomasi melkein väsyvänsä. Emre ei saanut pusuista tarpeekseen ja kädestä pitäen hän lähti kuljettamaan Terttua lähistöllä sijaitsevaan kotiinsa. Tällä kertaa Terttu tunsi aivan liian villin vetovoiman jota hän ei vain voinut vastustaa, vaikka aluksi yritti. Emre oli todella ystävällinen ja kohtelias, mikä pahensi tilannetta niin että Terttu koki voivansa suostua lähes mihin tahansa. Talossa Emre ilmoitti serkkunsa olevan koko yön samassa hotellissa respassa töissä, johon Terttu oli majoittunut. Niinpä heillä olisi tänä yönä koko talo vapaana. Terttu huomasi unohtaneensa viininpunaisen ruusukimpun allasbaarin, mutta hän ei jaksanut lähteä kukkia hakemaan, joku toinen onnekas sai ne. Koska Terttu oli ujo Emre koki parhaaksi sammuttaa valot ja he rupesivat nukkumaan ja rakastelemaan. Aamulla Terttu heräsi kovasti kuorsaavan Emren vierestä ja huomasi että koko sänky haisi tupakalle, vaikka Emre ei tupakoinut. Hetken aikaa Terttu lamaantui pelosta, mitä jos sängyssä oli nukkunut toinen, tupakoiva nainen? kenties jopa toinen turistinainen?
Aamulla Emre kertoi että sängyssä oli aikaisemmin nukkunut vain hänen serkkunsa, se sama mies joka oli hotellissa töissä ja Emre kertoi nukkuvansa yleensä itse sohvalla. Emre selitti että käytäntö oli yleistä Turkissa, eikä mikään ihmettelyn aihe, Emre kertoi että turkkilaisessa kulttuurissa sukua arvostetaan yli kaiken. Emre ilmoitti olevansa kovin nälkäinen, eikä tiennyt mitä ruokaa tekisi vai menisikö edulliseen pikaruokapaikkaan. Yhdessä he suuntasivat pikaruokapaikkaan aamupalalle. Emre oli yön jäljiltä onnellinen ja halusi ostaa Tertulle uuden lahjan, koska ruusut olivat jääneet allasbaariin. Kahvilan ohi kulkiessa Emre osti Tertulle suurimman jäätelöannoksen strösseleiden kera. Sitten Emre huomasi kultakaupan ja vei Tertun sinne. Emre lupasi ostaa Tertulle kultakorun, mutta Terttu halusi mieluummin hopeakorun. Terttu valitsi ohuen hopearannerenkaan johon Emre pyysi laitattamaan kirjaimet E & T. Terttu oli hämmästänyt mutta iloinen saamastaan lahjasta, joka meinasi heti pudota ja hävitä kadulle, kunnes ohikulkija poimi korun ja näytti että se putosi.
Terttu on ujo ja arka nainen jolla ei ole ollut useita suhteita takanaan, lisäksi hän on ollut pilkattu tyttö nuoruudessaan ja epävarma itsestään sekä kehostaan. Hän on aina ollut ujo ja herkkä seinäruusu. Nuoruuden suhteet ovat menneet aina pieleen koska Terttu on ollut liian epävarma ja tutustunut välinpitämättömiin miehiin joihin hän on lähes takertunut kunnes miehet ovat jättäneet hänet. Terttu on haaveillut jo pidempään löytävänsä miehen joka olisi kohtelias, ystävällinen, uskollinen, rehellinen, vilpitön, hauska mutta myös komea ja samoista asioista pitävä. Terttu ei voisi sietää esimerkiksi itseään 30 vuotta vanhempaa miestä joka olisi epäsiisti. Terttu ajattelee aina ensin mitä muut hänestä ajattelevat ja vasta sitten hän ajattelee mitä itse haluaa.
Emre on tavallinen turkkilaismies joka haluaa pitää hauskaa nuorena, mutta etsii myös vaimoa, sellaista vaimoa joka hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on ja hyväksyy myös perinteisen turkkilaisen naisen roolin olla kotona ja tehdä ruokaa. Emre ei ole valmis odottamaan loputtomiin, mutta hän haluaisi myös mahdollisimman kauniin naisen jota kehtaisi esitellä koko suvulle ja ystäville. Plussaa tietysti olisi jos nainen olisi paitsi hoikka niin myös isorintainen, Emre ei itsekkään tiedä miksi mutta eniten hän haluaa sen näköistä naista. Emre ei ole koskaan ollut taitava kokki eikä siivooja, sen sijaan hän puhuu hyvin kieliä, on taitava autokuski ja pelaa jalkapalloa usein tehden maaleja.
Terttu sopi tällä kertaa itse soittaen Emrelle että he tapaisivat jälleen illalla samassa allasbaarissa. Tällä kertaa he istuivat jälleen samassa pöydässä hymyillen ja halaillen. Nurkan takaa muutama nuori turistinainen katseli Emreä vilkuillen ja hymyillen. Terttua asia ärsytti, ei tällä kertaa hän ei jäisi pelkäksi seinäruusuksi! Terttu kiehnäsi Emren sylissä ja toivoi ettei Emre huomaisi ketään toista naista ja Emre keskittyi vain häneen. Emre ja Terttu kävivät matkatoimistossa kysymässä josko Terttu saisi vielä toisen lomaviikon samassa hotellissa, mutta kaikki matkat oli myyty, olihan kuumin turistisesonki. Muu ei auttanut kuin Tertun hyvästellä Emre kyyneleet silmissään viimeisenä iltana. Emre ei itkenyt mutta hän näytti vakavalta ja ärtyneeltä.
Voisiko niin ikävästi käydä että romanssi päättyisi loman loppumiseen? kumpikaan ei halunnut uskoa asiaa todeksi. Terttu oli todella pöllämystynyt, hänhän oli tullut vain ensimmäiselle lomamatkalle ja rakastunut päätä pahkaa tuikituntemattomaan mieheen. Ei hän ollut mitään sellaista suunnitellut eikä haaveillut moisesta. Terttu tunsi epäonnistuneensa, hänenhän piti olla kaikkia hyviä arvoja suorittava ja arvostava ihminen joka ei koskaan sortuisi lomaromansseihin vaan menisi naimisiin miehen kanssa joka olisi kunnollisista kunnollisin ja samaa uskontoa edustava. Emre ajatteli lähes samoin ettei tiennyt miten näin kävi, ei hän ollut suunnitellut ihastuvansa ujoon ulkomaalaiseen naiseen, joka oli Turkissa vain lomalla. Emre tiesi lukuisten serkkujensa kautta että Alanyassa asui paljon ulkomaalaisia naisia, joista olisi voinut saada tyttöystävän tai vaimon jos halusi, mutta hän ei ollut aikaisemmin halunnut.
Emre ei tiennyt enää mitä hän halusi, toisaalta taas hän koki olevansa liian nuori avioitumaan ja toisaalta taas hän halusi jotain pysyvää. Hän ei tiennyt löytäisikö hän koskaan haluamansalaista naista. Mutta Emreä ei vain houkutellut ulkomaille lähtö. Terttu tarttui Emren käsiin silmät säkenöiden ja pyysi että Emre tulisi edes joskus käymään Suomessa. Emre epäröi ja katsoi maahan surkeana, hän oli tutuiltaan kuullut että Suomi oli kaukainen ja kylmä maa, jossa yhteiskunta kyllä toimi hyvin ja rahaa sekä töitä riitti. Emre oli kerran aikaisemmin päässyt matkustamaan junalla Saksaan alpeille, jossa oli ollut todella kylmä. Se oli todella pitkä matka ja Emre oli yöpynyt monta yötä junassa ystävänsä kanssa. Se oli sellainen kerran elämässä koettava seikkailuelämys. Mutta Emre ei enää kaivannut seikkailumatkoja kylmään. Terttu vakuutti että Emren kannattaisi tulla Suomeen keväällä tai kesällä, kun olisi lämmintä. Emre epäröi silti asiaa, hänen mielestään parasta olisi ollut jos Terttu olisi jäänyt Turkkiin heti. Terttu ei kumminkaan voinut suinpäin tehdä nopeaa päätöstä jäämisestä..
Kävi niin että Terttu joutui lähtemään. Terttu oli lentokoneessa ja itki kovasti, hän oli juuri tunti sitten hyvästellyt Emren lentokentällä. Emre ajoi avoautollaan Tertun lentokentälle, Emre muuttui sitten kovin kylmäksi ja etäiseksi. Emre ei pystynyt sanomaan muuta kuin nähdään taas Tertun itkiessä vuolaasti ja he halasivat viimeisen kerran. Vastoin tahtoaan Terttu pakotti jalkansa kävelemään lähtötarkastukseen, vaikka hänen mielensä ja sydämensä jäivät Alanyaan.. Tällä välin Emre ajoi takaisin Alanyaan, meni töihin ja illalla hän valutti muutaman kyyneleen suihkussa niin ettei kotiin palannut serkku kuullut, se oli nyt ohi. Emre vain tiesi että koko suhteen alku saattoi olla ohi, tai niin hän ajatteli. Terttu itki monta viikkoa lomansa jälkeen, hän salasi asian eikä kertonut suhteesta kenellekkään, ei vaikka välillä mieli teki kertoa. Oli parempi jättää kertomatta, koska hän ei tiennyt koska taas näkisi Emren, vai näkisikö koskaan enää.
Joka kerta jos Terttu ajatteli ettei näkisi enää Emreä, hän purskahti itkuun. Pian hän sai itkukohtauksia myös julkisilla paikoilla ja kaupassa, ihmiset kummastelivat ja luulivat Terttua mielenvikaiseksi. Pian pomokin jo huomasi Tertun muuttuneen itkuiseksi ja masentuneeksi, niinpä Terttu sai kaiken lisäksi vielä potkutkin. Tosin nyt hänellä oli enemmän aikaa ajatella Emreä ja Turkkiin paluuta. Terttu oli niin surullinen ettei hän viitsinyt kovinkaan usein soittaa Emrelle, puhuminen Emren kanssa sai hänet vain entistä surullisemmaksi ja kaipaamaan toisen viereen.
Nyt hän ei ollut nähnyt Emreä viikkokausiin ja Terttu tunsi olonsa yksinäisemmäksi kuin koskaan. Syksy oli saapunut ja matkojen hinnatkin olivat kallistuneet, Terttu ei oikein tiennyt uskaltaisiko lähteä Turkkiin uudelleen ja ilman valmispakettimatkaa, suinpäin vain seikkailemaan. Kului kuukausi ja Terttu alkoi yhä useammin harkita ajatusta Turkkiin palaamisesta, tästä hän ei tosin kertonut kenellekkään, se oli hänen salaisuutensa sekä suhde että Alanyaan paluu. Pian Terttu tunsi olonsa jo paljon paremmaksi, hän oli jutellut Emren kanssa puhelimessa ja Emre toivotti Tertun tervetulleeksi takaisin, jopa asumaan luokseen. Emren serkku oli puhunut muutosta kihlattunsa luokse, näin ollen asunto olisi vapaa heille.
Terttu alkoi katsella lentoja mutta lennot olivat kalliita ja suoria lentoja oli vähän, pitkän etsimisen jälkeen Terttu kumminkin löysi kuin löysikin tarpeeksi edullisen ja suoran lennon Turkkiin. Terttu oli iloinen ja onnellinen siitä että pääsisi pian näkemään tulevan miehensä, sen ainoan jonka kanssa hän haluaisi olla! ikävä oli kasvanut liian suureksi ja Terttu ei mahtanut tunteilleen mitään.
Emrellä oli suuri salaisuus, Emre oli ajatellut pitääkin salaisuutensa pelkkänä salaisuutena. Hän toivoi ettei etenkään Terttu saisi tietää hänen salaisuuttaan koskaan. Emre ei ollut varma mistään, mikään ei tuntunut sujuvan. Terttu soitti ja ilmoitti Emrelle löytäneensä suorat lennot Turkkiin, hän ajatteli Emren ilahtuvan uutisesta kovasti. Emre kuulosti todella väsyneeltä puhelimessa ja juuri ja juuri hän jaksoi vastata Tertulle. Emre sanoi olevansa iloinen että Terttu palaisi maahan ja sulki puhelimen.
Terttu alkoi pakata laukkuaan, hän ei ollut varma tarkenisiko Alanyassa vielä syksyllä kesävaatteissa. Terttu ajatteli soittaa ja kystä Emreltä, mutta sitten hänet valtasi jokseenkin omituinen tunne. Pian puhelin soi ja Terttu vastasi puhelimeensa, kukaan ei puhunut mitään, nainen yskäisi puhelimeen ja sulki puhelimen. Terttu ajatteli sitä vain vääräksi numeroksi ja unohti asian.
Emre loikoili aurinkoisessa rantatuolissa, onneksi auringonpaistetta riitti vielä pitkälle syksyyn. Emre oli unohtanut puhelimensa kotiinsa, hän halusi vain rentoutua tämän päivän yksikseen ja nauttia säästä rauhassa. Emren elämä oli muuttunut kuukauden aikana kovasti, mutta Tertun elämä ei.
Terttu saapui Alanyaan kuten sovittu oli ja tunsi olonsa helpottuneen onnelliseksi. Terttu oli iloinen myös siitä ettei antanut tilaisuuden valua hukkaan. Hän oli hieman väsynyt lennon jälkeen ja halusi rauhassa purkaa laukkunsa. Emre ihmetteli kovasti miksei Terttu jo soittanut hänelle ja pyytänyt hakemaan häntä ja laukkua lentokentältä. Siinä samalla Emren epäilykset heräsivät, mitä jos Tertulla olisikin jo toinen mies Alanyassa? Emre ei halunnut hävitä suhteessa ja olla huonompi osapuoli millään tavoin.
Iltapäivällä Terttu tarttui puhelimeen ja soitti Emrelle, he sopivat tapaamisesta rannalla. Emre vastusteli tapaamista rannalla sillä hän olisi halunnut tavata vain nopeasti illalla allasbaarissa, hänellä oli töitä ja sukujuhlat tulossa. Terttu ei kumminkaan suostunut, hän halusi välttämättä muistella heidän yhteisiä aikojaan ja tavata samalla rannalla samaan aikaan. Terttu oli toki ottanut myös mukaansa kauniin rannerenkaan, jonka hän sai edellisellä matkalla lahjaksi Emreltä. Aika koitti ja Emre saapui myöhässä rannalle kun Terttu jo loikoili rantatuolissa. Emre ei ollut muistaa täysin minkä näköinen Terttu oli, mutta eihän hän voinut olla täysin unohtamatta. Terttu sen sijaan muisti täydellisesti Emren ulkonäön, hän muistaisi heti kuvailla minkälaiset kasvot Emrellä oli. Rannalla Emre halasi Terttua heti ja toivotti hänet tervetulleeksi Alanyaan. Terttu hymyili onnellisena. Emre ei jaksanut tulla uimaan, se sijaan he jäivät rantatuoleille. Sitten tuli pitkä hiljaisuus, Emrestä tuntui ettei hän tiennyt miten oikein asiansa aloittaisi, vai jättäisikö kokonaan sanomatta....
Emre päätti että oli parempi olla kertomatta koko asiasta, hän vain tuottaisi ikävän mielen lomalle tulleelle Tertulle ja hän ei kestäisi katsoa vuolaasti itkevää naista. Samassa Emre unohti koko asian, keskittyen rantaelämään ja kuulumisten vaihtamiseen. Hän kertoisi myöhemmin, jos edes kertoisi, Terttuhan oli Alanyassa vain viikon, se aika kuluisi nopeasti. Asiahan oli niin ettei Terttu halunnut muuttaa Turkkiin hänen luokseen.
Yhtäkkiä tapahtui jotain kummaa! joku koputti Tertun olkapäätä ja hänen eteensä ilmestyi nuori suunnilleen saman ikäinen nainen jolla oli hehkuvan ruskettunut iho, kauniit punertavanvaaleiksi värjätyt hiukset ja loistavat kirkkaan vihreät silmät joilla hän tuijotti kysyvästi, mutta tympeästi Terttua. Nainen sanoi vihaisella äänellä että siinä oli hänen paikkansa ja rantatuolinsa! Terttu perääntyi, mutta laski nopeasti laukkunsa ja pyyhkeen takaisin rantatuoliin, hänhän siinä oli ollut ensin! mutta nainen ei antanut periksi, nyt hän kiristeli hampaita ja viittoi jo Emreä. Emre pelästyi, miten hän selviäisi tästä tilanteesta kunnialla? voisiko tilanteesta edes selvitä kunnialla? Emre päätti antaa naisen selittää koko asian. Nainen ei kertonut edes nimeään Tertulle, mutta nopeatempoisesti hän alkoi kertomaan koko juttua että hän oli tavannut Emren ja nyt he seurustelivat! samassa kaikki Tertun pilvilinnat hajosivat hetkessä ja romanssi sammui. Tertulle se oli kuin jääkylmää vettä olisi heitetty niskaan tynnyrillinen. Nainen oli kovin ihmeissään siitä mitä Terttu, Emren ex-heila, oikein teki Alanyassa ja hänen rantatuolissaan.
Nainen oli jo varannut saman rantatuolin viikko sitten, ainakin hän muisteli niin. Nainen oli tullut myöhässä rannalle, mutta oli kuvitellut löytävänsä sieltä Emren yksin! nainen ei kumminkaan halunnut luovuttaa, sillä Emre oli luvannut avioliiton juuri hänen kanssaan, ei kenenkään muun ja mies oli kunnollisin jota hän oli aikoihin tavannut koko Alanyassa. Nainen ei hetkeäkään epäillyt itseään tai tunteitaan, nyt hänen oli vain ajettava pois Terttu että hän pääsisi Emren kanssa naimisiin ja että juuri hän pääsisi Emren tulevien lasten äidiksi. Naisella olivat suunnitelmat täysin valmiina, vain Tertusta oli koitua este. Emre ei enää katsonutkaan Terttua, nyt hän katsoi vain hämillään kuin koiranpentu naista. Pian nainen sanoi "hmmmmppppph!" ja ryntäsi pois kovaa vauhtia kohti rantabaarin varjoja. Emre katsoi vuoroin Terttua, vuoroin naisen perään.
Emre huusi Tertulle että selittää asian ihan kohta ja sitten hän käveli ripeästi naisen perään kunnes Terttu purskahti itkuun, hän ei voinut surun tunteelle mitään. Hän ei millään ymmärtänyt miten Emre pystyi tekemään hänelle sillä tavalla? ja miksi taas juuri hänelle? edellisissä suhteissakin Terttu oli tullut petetyksi ja joutunut pahasti pettymään, yhä uudelleen ja uudelleen sama toistui uusissa suhteissa. Terttu oli yrittänyt kaikkensa, liikaakin, ollakseen viehättävä. Hän oli ostanut meikkejä ja uusia vaatteia kirpputorilta, vaikka oikeasti hän olisi halunnut pukeutua vain vanhaan tuulipukuunsa muotivillityksistä piittaamatta. Hän oli yrittänyt olla nätti niin kuin muutkin, mutta sisimmässään hän tiesi ettei siitä ollut kyse. Kyse oli vain siitä että hän löysi epäluotettavimmat miehet. Toinen nainen oli aivan upean näköinen, sitä ei Terttukaan voinut kieltää ja hän tiesi ettei tulisi koskaan pärjäämään niin eksoottiselle kaunottarelle.
Terttu ajatteli ehkä hän ajan kanssa unohtaisi koko asian, jos jonain päivänä pystyisi. Pian Emre tuli takaisin rannalle, otsa rypyssä ja selvästi huolestuneena pahoillaan olevan näköisenä. Emre selitti että kun oli kulunut viisi päivää heidän erostaan niin Emre oli sattumalta tutustunut discossa tähän toiseen naiseen, joka oli tullut Turkkiin sukulaisten luo lomalle. Emre kertoi naisen olevan turkkilainen, mutta hän asui Amerikassa ja kävi vain silloin tällöin Turkissa. Discossa nainen oli pyytänyt Emreä tanssimaan ja heiluttanut lantiotaan aivan liian lähellä Emreä niin että hän tunsi villiä vetovoimaa tahtomattaan. Emre oli kumminkin rakastunut aivan täysin ja huomaamattaan tähän naiseen, joka oli aluksi niin etäinen tanssista huolimatta. Koska Emre luuli ettei Terttu koskaan enää palaisi Turkkiin, hän meni lupaamaan jo avioliiton naiselle, koska heidän maassan oli kuulemma täysin normaalia sopia avioliitosta jo heti suhteen alussa, jos niin halusi. Kaiken lisäksi nainen oli jo heti alussa ilmoittanut haluvansa naimisiin ja haluavansa Emren tulevien lasten äidiksi. He olivat sopineet asiasta yhdessä ja Terttu oli ollut vain kaukainen lomaromanssin muisto.
Tertulle tämä oli suuri kulttuurishokki, hän kun oli kuvitellut voivansa odottaa, odottaa ja odottaa. Hän oli myös kuvitellut Emren odottavan häntä vaikka vuodenkin ajan, niin ei kumminkaan käynyt. Terttu yritti kysyä asioihin selvennystä, mutta hän itsekin tiesi että hän oli hävinnyt ja jos hän olisi halunnut Emren hänen olisi pitänyt heti jäädä Turkkiin, niin hän ei ollut tehnyt. Niinpä hän ei voinut mitään muuta kuin myöntää tappionsa, irroittaa otteensa Emren käsistä ja päästää hänet menemään toisen kanssa.. Emre hymyili ja silitti Tertun poskea sanoen että kyllä hän vielä jonkun löytäisi. Emre myös vihjasi että yksi hänen serkuistaan on sinkku, mutta se ei Terttua kiinnostanut. Emre toivotti hyvät illat ja pahoitteli asiaa, sitten hän lähti käsi kädessä uuden naisensa kanssa illanviettoon avoautollaan. Terttu jäi moneksi tunniksi rannalle itkemään aaltoja katsoen, sitten hän viimein ryhdistäytyi ja lähti yksin hotelliin illaksi. Terttu yritti ottaa kaiken ilon irti loppulomasta, mutta ongelmana oli vain se ettei hän ollut niin iloinen kuin olisi pitänyt olla.
Naisen esiintulo oli pilannut koko loman alun, toisaalta taas oli hyvä että nainen tuli heti esittäytymään ettei hän luullut Emreä enää sinkuksi. Hän oli aikuinen ihminen ja hänen oli pakko hyväksyä asia, raivoaminen ei olisi auttanut. Terttu ei ollut vihainen naiselle, koska hän tiesi että Emre olisi yksin ollessaan voinut koska tahansa kohdata uuden naisen, myös toisen turistin, tai turistihan tämäkin nainen tavallaan oli. Terttu ei vain ymmärtänyt miksi Emre ei ollut halunnut kertoa asiasta puhelimessa, miksi tuolla tavoin rannalla. Hotellissa ollessaan seuraavana päivänä Emre soitti. Emre kertoi olevansa työpaikalla yksin ja että hän voisi tarjota lohtukakun Tertulle kahvilassa, jos hän vain suostuisi. Emre ei kuulemma halunnut muuta kuin lohduttaa, hän ei voisi tehdä mitään muuta sillä nainen kyttäsi nyt jokaista hänen liikettään ja nainen oli pyytänyt myös sukulaisiaan vahtimaan Emreä kuin pientä eläintä! Terttu ihmetteli miten Emre pystyi moiseen suhteeseen, se alkoi jo lähes naurattaa kaikessa typeryydessään. Terttu pudisteli päätään, tämä oli jälleen yksi oudoimmista suhteista joissa hän oli koskaan ollut. Terttu ei kumminkaan nauranut, hän piti kaiken sisällään ja kieltäytyi heti kahvikutsusta.
Terttu ei halunnut tuottaa ongelmia, mutta hän ei myöskään halunnut enää nähdä Emreä, joka oli varattu. Hän ei halunnut että nainen hyökkäisi jonkun kulman takaa syyttämään häntä suhteen rikkojaksi. Terttu ei saanut kauan olla yksin sillä kaupoilla kävellessään hän sai treffikutsuja miehiltä, kuten samalta vanhemmalta basaarikauppiaalta joka aikaisemminkin häntä yritti. Myös Emren serkku tuli pyytämään häntä treffeille, mutta Terttu ei suostunut mihinkään, hän oli saanut tarpeekseen ja aikoisi käyttää loppuloman vain lomailuun. Sama meininki jatkui koko viikon ajan, Terttu kävi yksin kaupoilla ja rannalla ilman mitään sen kummempaa. Hän osallistui myös veneretkille ja tunsi olonsa paljon paremmaksi. Hän löysi muutaman uuden ystävän, jotka olivat pohjoismaalaisia ja espanjalaisia naisia.
Viikon aikana Emre oli jo kihlannut uuden naisensa, he kävivät samassa korukaupassa valitsemassa kultasormukset ja alkoivat suunnitella pikahäitä. Naisella oli jo Turkin kansalaisuus joten hänen olisi helppo muuttaa Amerikasta takaisin Turkkiin. Tälläkin kertaa Emre oli päättänyt että haluaisi asua Alanyassa. Emre katsoi lempeästi kaunista kihlattuaan josta tulisi pian hänen vaimonsa, vain hänen, niin mustasukkainen mutta kaunis vaimo. Emre ei ollut edennyt kovin pitkälle naisen kanssa, hän vain tiesi että haluaisi juuri tämän naisen nyt. Nainen poimi korukaupasta aivan liian kalliin timanttikaulakorun, Emreä alkoi ahdistaa, millä hän maksaisi niin kalliin korun? onneksi kaupasta löytyi myös pienempi ja halvempi timanttikoru, joka kelpasi naiselle. Nainen laittoi kaulaansa säihkyvän timanttikorun ja hän näytti aivan joltain mallilta, Emre pussasi naisen otsaa.
Terttu palasi Suomeen ja hän oli helpottunut loman loppumisesta, arki odotti ja tunteet olivat viikon aikana hieman laimenneet. Toki Terttu oli vieläkin surullinen ja kesti kolme kuukautta ennen kuin Terttu pystyi olemaan itkemättä. Tertun oloa helpotti se jos hän ei ajatellut Emreä eikä katsonut Alanyan kuvia, ei etenkään rantakuvia. Terttu hommasi itselleen uusia harrastuksia kuten tenniksen, sulkapallon ja biljardin. Hän tutustui lukuisiin uusiin ihmisiin harrastustensa kautta. Hän piti myös aktiivisesti yhteyttä lomalla tapaamiinsa naisiin, jotka kertoivat hänelle aina kuulumisiaan.
Oli kulunut vasta vähän aikaa kunnes Emren hääjuhlat koittivat. Morsian oli kaunis kuin postikortista, Emre ajatteli. Morsian valitsi ihonmyötäisen puvun ja perinteisen hunnun. Morsian halusi myös voimakkaan meikin ja runsaasti kalliita koruja. Emren oli otettava sukulaisiltaan lainaa että hän pystyi kustantamaan sekä hääjuhlan että korut. Mutta se oli sen arvoista koska jo vuoden päästä Emre saattaisi olla isä. Emre epäröi pitäisikö hänen lähettää häistä kuvia myös Tertulle, vai tekisikö hän Tertun sillä vain surulliseksi? Emre päätti olla lähettämättä kuvaa, mutta ilmoitti kumminkin häistään ja toivotti Tertulle onnea ja menestystä, ilmoittaen myös että hänen serkkunsa oli edelleen sinkku.
Terttua moinen ilmoitus puistatti, hän poisti kaiken ja oli niin kuin ei mitään olisi tullut perille. Terttu hommasi itselleen uuden villakoiran ja hän jatkoi harrastuksiaan, hommaten myös lisää harrastuksia. Jotain odottamatonsa kumminkin tapahtui, sillä Terttu kohtasi uuden miehen, vuosi sen jälkeen kun Emre oli jättänyt hänet. Mies oli kotoisin samalta paikkakunnalta kuin Terttu ja mies oli mukava. Terttu sopi muutamat treffit miehen kanssa, silti hän ei ollut millään treffituulella. Terttu ei ollut vieläkään pystynyt unohtamaan Emreä ja hän ei tiennyt pystyisikö hän koskaan unohtamaan Emreä.. Aika kului. Toisinaan myös Emre mietti oliko hän sittenkään tehnyt oikean ratkaisun kun valitsi toisen naisen, mutta aina kun Emre näki vaimonsa hän ei katunut hetkeäkään.
Vain yksin ollessaan Emre mietti Terttua silloin tällöin ja toivoi tosissaan että Terttu löytäisi unelmiensa kumppanin joka arvostaisi häntä. Terttu oli heittänyt pois lähes kaikki muistonsa Emrestä, hänen ei ollut auttanut muu kuin tuhota Alanyan matkakuvat, heittää pois Emren antama numero ja sähköposti. Terttu oli sulkenut lukittuun rasiaan Emreltä saamansa rannerenkaan ja heidän yhteiskuvansa, Terttu ei ollut vielä valmis heittämään niitä pois. Myöhemmin Terttu hävitti avaimen, juuri silloin kun hän olisi ollut valmis hävittämään myös yhteiskuvan ja rannerenkaan. Terttua inhotti yhteiset muistot, hänen oli luovuttava myös keltaisista bikineistä jotka toivat ikuisesti mieleen Alanyan rannan ja Emren. Terttu heitti myös pois basaarista ostetun silmäkorun, joka toi mieleen iljettävän oloisen kauppiaan. Välillä Terttu purskahti itkuun jos hän kuuli turkkilaista musiikkia, silloin hän muisti Emren kuin eilisen.
Emre jatkoi yhteistä elämää vaimonsa kanssa, odotetusti vaimo tuli nopeasti raskaaksi ja vaimo odotti poikaa. Yksi heidän yhteisistä haaveistaan oli täyttymässä. Emre teki kovasti töitä että pystyisi elättämään perheensä ja vaimon, joka oli liiaksi asti tykästynyt kalliisiin timanttikoruihin. Vaimo kulutti päivänsä ruokaa tehden, hän oli oppinut lukuisia uusia reseptejä ja vaimo oli onnellinen siitä että kaikki meni juuri niin kuin hän suunnitteli. Terttu kävi treffeillä muutamaan otteeseen tutustumansa miehen kanssa, jostain syystä heillä ei vain ollut mitään yhteistä. Mies oli kovin ujo ja niin oli Terttukin, näin ollen suhteen syntyminen oli hankalaa. Viidensillä treffeillä heille tuli puhetta entisistä kumppaneista ja Terttu paljasti sen kuinka paljon häneen oli sattunut kun turkkilainen mies jätti hänet toisen takia. Miestä asia puistatti, sen jälkeen Terttu ei saanut enää yhden ainoaa yhteydenottoa koko mieheltä.
Aika kului ja tummasilmäinen kovasti huutava poikalapsi syntyi, Emrestä tuli isä. He olivat ikionnellinen pieni perhe. Aika kului ja pian Emren vaimo oli jälleen raskaana, he halusivat ainakin viisi lasta. Talo oli täynnä elämää, kuten myös meteliä ja sotkua.
Terttu asui yksin ja vietti pitkiä aikoja yksin, tutustumatta kehenkään. Sitten eräänä päivänä hän tapasi avoinmielisen miehen, jonka kanssa he sopivat treffit. Tällä kertaa Terttu kertoi heti aluksi koko lyhyen suhdehistoriansa ja tämä mies hyväksyi Tertun juuri sellaisena kun hän oli. Mies oli puhelias ja kertoi paljon päivän kuulumisistaan ja tekemisistään. Heillä oli myös muutama yhteinen harrastus. Pian asiat kumminkin muuttuivat, sillä jo parin kuukauden jälkeen Terttu huomasi että miehen ainoa vika ja salaisuus oli että hän oli kaappijuoppo. Terttu yritti aluksi hyväksyä asian, mutta sitten hän ei enää kestänyt kun mies sai juodessaan aivan mahdottomia raivokohtauksia. Terttu koki olonsa paljon paremmaksi sinkkuna.
Aikaa kului ja Emren lapset kasvoivat. Ilolla hän katseli kuinka lapsista tuli päivä päivältä rohkeampia ja sosiaalisempia. Myös vaimo oli onnellinen, siitäkin huolimatta ettei hän ollut vielä saanut sitä korukaupan kalleinta ja suurinta timanttikaulakorua. Emre menestyi työssään ja harkitsi myös oman ravintolan perustamista.
Tertun elämä sujui hyvin ilman miehiäkin, hän oli onnellinen harrastustensa ja ystäviensä parissa. Terttu muutti vuokralle juuri uusittuun omakotitaloon, jonka pihassa kasvoi lukuisia kukkia ja yksi omenapuu. Hänen entinen kotinsa oli ollut homeinen vanha yksiö kerrostalossa pellon laidalla. Oli pitkä aika siitä kun hän oli viimeksi matkustanut, mutta hänellä oli yksi ystävä joka houkutteli häntä mukaansa Espanjaan. Lopulta hän suostui ja vietti aurinkoisen lomaviikon ystävänsä kanssa. Tällä tavoin Terttu eli vuosikymmeniä.
Eräänä päivänä lukuisten vuosien jälkeen Emre oli tarpeeksi rikas ostaakseen kaupan kalleimman korun vaimolleen, se oli hääpäivälahja ja kiitos yhteisistä vuosista, olivathan he jo eläkeikää lähestymässä. Vaimo hymyili viikon ajan saatuaan kauan himoitsemansa timanttikorun. Myös Emre oli onnellinen ja aurinko paistoi kirkkaasti. Emre oli alkanut tupakoida ja joskus hän joi myös rakia, mutta ei koskaan kotona ollessaan, vain kahviloissa.
Terttu kasvatti tällä kertaa tulppaaneita puutarhapihassaan. Hän oli päättänyt tehdä suursiivouksen juhannuksen kunniaksi. Hän lakaisi ja pesi lattiat. Hän etsi myös vanhoja tavaroita joista voisi vihdoin luopua. Hänellä oli suuri vanha komero johon oli varastoitu kaikenlaista turhaakin tavaraa, siellä oli myös pieni lukittu rasia ja Terttu päätti ottaa sen esiin. Hän ei yhtään muistanut mitä rasiassa olisi, ehkäpä vanhoja koruja tai jotakin muuta turhaa. Nyt eläkeiässä hänellä oli aikaa siivota ja kunnostaa taloa. Hän ei löytänyt avainta rasiaan ja hän joutui rikkomaan rasian.
Sisältä löytyi yllättäen vanha rannerengas, jonka Emre oli aikoinaan antanut lahjaksi hänelle. Sisällä oli myös heidän ikivanha yhteiskuvansa. Hän oli luullut heittäneensä korun ja kuvan pois ajat sitten, mutta hän olikin tietämättään kuljettanut niitä mukanaan muutosta toiseen. Unohtaen rasian täysin. Yksi kyynel vieri hänen poskelleen kun hän muisti loman jonka hän vietti Emren seurassa. Hän muisteli kokemuksiaan ja mietti, mitä Emrelle nyt kuuluisi. Luultavasti hän olisi yhä Alanyassa vaimonsa kanssa ja heidän lapsensa olisivat jo aikuisia. Niin asia olikin mennyt.
Terttu oli elänyt kaikki vuodet yksin, hän ei ollut löytänyt sopivaa kumppania ja jäi ikisinkuksi omasta tahdostaan. Emre oli ollut hänen elämänsä suurin rakkaus, vaikka hän olikin vuosikymmenien jälkeen lähes unohtanut Emren. Hän oli kaikesta huolimatta onnellinen. Emrellä ei mennyt enää niin hyvin, vaimo oli pari kertaa uhannut erolla koska vaimo haaveili rikkaammasta miehestä ja Emren ravintola oli mennyt konkurssiin. Hän ei kerta kaikkiaan tiennyt, miten niin oli päässyt käymään. Mutta aina he olivat yhdessä selvinneet kriiseistä, niin tälläkin kertaa ja elämä jatkui ennallaan. Loppu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit kommentoida tarinoita asiallisesti tai ehdottaa mistä haluaisit seuraavaksi lukea. Tässä voit myös ottaa yhteyttä mikäli haluat tarinasi julkaistavan blogissa